tiistai 19. syyskuuta 2017

Muistilista keväälle ja kesälle

On syksy ja jotenkin kutkuttelee. Joka syksy sama juttu. Pitää kaivaa vähän muistia, että mistä sitä keväällä haaveili. Listoja saattaa löytyä tai sitten ei. Aivot alkavat raksuttaa enemmin tai myöhemmin keväisen kukkijoiden sipuleiden perään.

Aika monta sipulia on saanut maahan lykätä, että huhtikuussa olisi muutakin väriä kuin ruskeaa ja harmaata höystettynä mustalla.
Omissa muistikuvissani saattaa käydä niin, että missään penkeissä ei ollut oikein mitään. Tai sitten niin, että jossain penkissä oli aika tungostakin. Mutta ikinä ei voi tietää, että tuhoaako tuleva talvi kaiken vai kasvaako keväälläkin taas ne vanhatkin. Ja silloin kun näitä mietin, on kyse tulppaaneista.

Tungosta kukkapenkissä 27.05.2017? Seassa myös pari Sun Loveria.
Tänä vuonna on ollut kiire. Niin kiire, että yhtään en ole jaksanut nettiä selailla. Kauppamatkalla marketista poimin ekat pussit mukaan ja lauantaina tein pienen koukkaisun sipuleiden äärelle.


Ja ajattelin, että ne ovat nyt näillä resursseilla tässä.

Kunnes kuitenkin poikkeisin katsomassa erään Lidlin, jotta olisikohan siellä kenties kuitenkin jäänyt joku sipulipussi myymättä. Ja olihan siellä. Vielä useampiakin ja vielä alennukseen olivat laittaneet. Ostin noin 15 eurolla 10 pussia (kaksi meni kaverille, loput itselle, öhöm). Olin pidempään jo katsonut laukkoja sillä silmällä, että viinilaukkaa  olen halunnut jo pitkään. Sitä ei vain usein marketeissä näy. Melkein jätin ostamatta alennuslaukkasekoituksen. Mutta sitten nostinkin sen koriin, kun ihan varmasti kuvassa jokin laukoista näytti viinilaukalta. No keväällä sitten nähdään, mitä niistä kasvaa.


Luulen, että joku saattaa olla kiinnostunut ostoslistastani. Minä itse olen siitä hyvin kiinnostunut ensi keväänä. Joten tässä tämä lista sitten on (tiedoksi siis itselleni keväällä vuonna 2018, että tässä listassa ei ole niitä paikkoja, joihin ne tulevat menemään, sillä ne eivät ole vielä kaivautuneet mullan alle). Poikkeuksena syksyllä kukkiva tarhamyrkkylilja Waterlily, jonka laitan piakkoin mullan alle, mutta en vielä tiedä, että mihin.

Laukka mix 25kpl
Krookus Remembrance
Krookus Jeanne D'arc
Krookus King of the Strped
Hyasintti Aiolos 5kpl (valkoinen)
Hyasintti Woodstock 8kpl
Tulipa Persian Pearl 20kpl
Tulipa humilis Violacea Black Base 10kpl
Tulipa Spring Green 20kpl
Tulipa Groenland 10kpl
Tulipa Night Club 7kpl
Tulipa Yelow Pomponette 10kpl
Tulipa Sun Lover 10kpl
Tulipa Purissima 10kpl
Tulipa van Eijk 10kpl
Tulipa Exotic Emperor 10kpl

 Eikä ollutkaan yhtään pitkä lista, itse asiassa hieman vielä puutteellinen lista. Joitakin näitä minulla jo kukkiikin, kuten Sun Lovereita ja Purissimaa ja taantumisvuoroisia Woodstockeja. Ja jotain saattaa vielä (vahingossa) tarttua mukaan. Kun vain tietäisi, että kukkiiko kaikki dramaattiset tulppaanit myös ensi vuonna vai aikooko ne jo taantua tämän sadekesän jälkeen.

Kukkapenkin draamaa ja kohtalokkuutta kesäkuussa.
Ja miten jaksaa pienet kurjenmiekat kukkia, kun ne taitavat olla kuivien alueiden kasveja. Tajusin myös, että en ostanut yhtään lisää kirjopikarililjojakaan, enkä lumikelloja. Näillä ostoksilla ja maahan kaivamisilla yritän varmistaa sen, että ainakin jotain kukkii myös keväällä 2018.

Etualalla kukki toukokuussa tulppaaneja, jotka sen yhden legendaarisen kamalan kylmän talven jälkeen olivat todella surkeassa kunnossa, mutta seuraavaan kevääseen mennessä saivat jostain voimaa ja kukkivatkin hyvin.

sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Pelargoniat syyskuussa

Minulla ei ole ollut montaa Pelargonia koko kesänä. En sittenkään ole hurahtanut niihin, vaikka huhtikuussa ostin kokonaista 5 pistokasta. Mielestäni ne eivät edes oikein kasvaneetkaan koko kesänä. Olen hoitanut niitä koko kesän vasemmalla kädellä vähän sinne päin.

Huhtikuussa sisäsiloissa
Eivätkä kaikki jaksaneet ulkona kukkiakaan kunnolla tämän kesän olosuhteissa. Ihan kitukasvuisilta ne tuntuivat koko kesän.

Heinäkuussa
Kunnes tänään toin niitä kuitenkin sisään, että edes vähän ehtisi kukkia myös Säkkijärveläinen, jonka kukkia en aukinaisena oikein ole nähnytkään. Melkein auki olevia nuppuja vain viikkotolkulla.

Elokuussa samat kasvit ja pari bonusta
Jostain kumman syystä hieman yllätti sisällä noiden Pelagonien koko, kun mitään kasvua ei muka ollut tapahtunut. Jouduin kuvan oton jälkeen vielä hieman leikkelemään kumman kauas kurottavia töröttäjiä, ja otin näistä pistokkaita.

Syyskuussa sisätiloissa samat pelargonit kuin ensimmäisessä kuvassa.
Jossain vaiheessa siirrän nämä sitten talvilepoon. Saa nähdä, miten monta näistä viidestä tulee olemaan keväällä hengissä. Tuoksupelargonien (2kpl) kohtaloa mietin jonain muuna päivänä. Näidenkin muutaman tapauksen siirtämiseen ja siistimiseen meni aikaa ihan hurjasti. Miten ihmeessä te keräilijät ehditte huoltaa ja hoitaa ja siirtää ja siistiä ja ottaa pistokkaita omasta kokoelmistanne?

sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Syyskuun alkua

Tänään taas tajusin. Olen kaivannut niin paljon aurinkoa. Vaikka luin lehdestä, että elokuu on ollut harvinaisen pilvinen, se taas jotenkin kirkastui tänään. Tänään oli auringon vuoksi aivan eri tavalla energinen olo. Sotkuiset kasvitkin näyttävät mukavilta valossa. Tässä sotkussa meksikonhanhikki ja valkoinen harmaakäenkukka.


Liljat ovat jo tiensä päässä. Tämä on lähes ainoa, joka vielä kukkii.


Kärhöissä on vielä kukintaa, ei tosin enää kaikissa. Osa taas ovat vielä niin nuoria, että niiden kukintaa odottelen vasta myöhemmin. Madame Julia Correvon joutuu vähän sinnittelemään vuodesta toiseen, mutta kukkii silti.


Valkoinen punahattu jäi matalammaksi, mitä luulin, joten se uhkaa jäädä valkoisen värimintun jalkoihin. Väriminttu on hädin tuskin jaksanut aloittaa kukinnan. Meillä on ollut niin viileitä säitä ja niin vähän aurinkoa.


Tämä syyshortensia on yhä melko matala, joten tätä ei ole vielä tarvinnut siirtää. Voi olla rauhassa paikassaan, vieressä on sekä sinivaleunikon että ukkolaukka "Purple Sensationin" siemenkotia. Sinivaleunikon lehtiruusukkeita on valmiina ensi vuotta varten (on kaksivuotinen) ja toiveikkaana ripottelin nyt sinivaleunikon siemeniä näihin hyviin paikkoihin, mutta rohkenin ripotella niitä myös vähän muuallekin. On todella jännittävää nähdä, missä ensi vuonna on uusia sinivaleunikoiden lehtiruusukkeita, vai onko niitä ollenkaan.


Viime vuonna ostin erilaisia maksaruohoja. Tänä syksynä jatkoon pääsee vertailussa ne, jotka erottuvat sekasotkusta ja pysyvät ryhdikkäästi pystyssä. Näitä koetan siis jakaa lisää. Kaatuilijat saavat joko väistyä tai siirtyä vähemmän näkyvälle paikalle. Pidän näistä kohtalokkaan tummista maksaruohoista.


Toisaalla, vähän pimeässä paikassa, taas pidän näistä vaaleanraitaisista kuunliljoista. Nämä eivät edes ole niin reikäisiä, kuin monessa muussa paikassa lehtokotiloiden takia.


Syyskuu on kuitenkin alkanut. Hieman lempeämmin, mitä pelkäsin. En silti ole henkisesti ihan valmis villasukkiin ja takkatuleen. Toisaalta niistä ei oikein koko kesänä ole tarvinnut luopua. Taidan siis lähinnä jatkaa rusokirsikan punastumisen tarkkailuja.


Oikein hyvää syyskuun jatkoa. Minä taidan vähän jaksaakin taas puutarhaa. Ja nyt se puutarhassa tekeminen taas lataa akkuja.