lauantai 11. lokakuuta 2014

Värit

Syyspäivänhatulle tämä syys alkaa olla jo liikaa. Ei enää jaksa.


Sen sijaan meksinkonhanhikki jatkaisi vielä, jos säät sallisivat.



Myös keltavaleunikoissa on yksilöitä, jotka ovat nyt nuppuvaiheessa. Eivät kai ole katsoneet kalenteria. Ihan hyvä määrä jäi taas siemenkotiakin kypsymään, vaikka uhosin ottavani ne kaikki pois.



Osa kehäkukista jaksaa jatkaa,



vaikka siemeniäkin on jo kypsytelty kauan ja hartaasti.


Värejä on ympärillä.


Mukavaa viikonloppua!

perjantai 10. lokakuuta 2014

Lokakuun yllättäjä

Tämän vuoden lokakuun kukkiva yllätys on keijunkukka. Sen hennoista kukista on vain hyvin vaikea ottaa minun taidoillani kuvia.


Syysasteri (Patricia Ballard) myös ilahduttaa, mutta se usein kukkiikin lokakuussa. Tämä sama (minun pihallani uusi) asteri jo kolmatta kertaa täällä. Kun ei juuri muuta kuki.


Moni muu jo lakastuu ja pari pientä puuta on jo lehdettömänä. Tällä kertaa lakastuvat värit vähän käyvät silmiin, mutta taidan olla liian laiska tekemään pionien varsillekaan yhtään mitään.



Osa tulppaaneista yhä istuttamatta. Onneksi muut sain istutettu juuri ennen sadetta, joten säästin kastelun vaivan. Jatkan syksyä eteenpäin laiskasti. Ei uudet projektit jaksa nyt innostaa. Ensi vuonna taas ehkä jotain.

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Lokakuun kukkivat

Miten se lokakuukin on jo näin pitkällä. Kyllä aika taas kiitää. Meidän piha on aika varjoinen tähän aikaan vuodesta. Syysasterille ei ehkä löytynyt kaikkein valoisin paikka ja yhä pinnistelee kukkiaan auki.


Lähes ainoita kukkivia tässä pihassa. Muutama tsinnia jossain ja jotain muuta pientä. Alastomat immetkin jaksavat vielä kukkia.


Jonkun vastaavan istutin viime vuonna, mutta siitä ei näy nyt merkkiäkään. En tiedä, olenko sen vanhingossa siirtänyt jonnekin vai onko se kupsahtanut. Vielä olisi hommia ulkona, aika menee niin nopeasti, että toivottavasti ehdin jotain suunnitelmistani vielä toteuttaa syksyn aikana. En vieläkään meinaa uskoa, että on jo lokakuu.